tiistai 26. marraskuuta 2013

Pori Roller Derby

Siitä ei ole kauaakaan kun joku kysyi onko Porissa mahdollista harrastaa roller derbyä, ja silloin ei ollut mutta NYT ON! Meillä täällä Tampereella aikoinaan rullailun aloittanut Sorje laittoi tuulemaan ja perusti Pori Rolling Brigaden, joka tällä hetkellä etsii pelaajia, tuomareita ja nasuja. Eli mikä tahansa rooli kiinnostaakin, otapa yhteyttä rohkeasti. Ei tarvitse osata vielä luistella, seura opettaa omansa.


maanantai 25. marraskuuta 2013

Tampereella sunnuntaina!

Melkein naurattaa kertoa tätä ajankohtaa TRD:n kotijoukkuescrimmagelle, koska se on sunnuntaiaamuna 1.12. klo 9:30. Niinpä. Normaalisti minua ei saisi edes sorkkaraudalla kairattua sängystä irti tuohon aikaan sunnuntaina, mutta nyt on riittävän hyvä syy. Ja arvostaisin kovasti, jos paikalle raahautuisi muitakin aamu-unisia.

Jaa miksi? Siksi, että tulevana sunnuntaina pelataan Tampere Roller Derbyn ihka ensimmäinen kotijoukkuematsi, Vaakon Nakit vs. Pynsän Munkit, ja samalla ratkeaa kumpi joukkue saa kumman nimen. Pelipaikka on Hervannan Vapaa-aikakeskus ja ovet aukeaa klo 9:30, peli alkaa 10:00.


FB-tapahtuma löytyy täältä KLIK!

Ilmainen tapahtuma kyseessä eli kaikille vapaa pääsy, tulkaa juomaan aamukahvit ja syömään pynsän munkit katsomoon, niin ei aikainen herätyskään tunnu ihan niin pahalta. Nimittäin munkkia on tarjolla.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Polvien kondromalasia ja tähystysleikkaus

Leikkauksesta on nyt täsmälleen kaksi viikkoa, ja ajattelin että nyt voisi olla sopiva aika kertoilla operaatiosta, sikäli yleinen vaiva kyseessä että saattaa kiinnostaa muitakin polvivaivaisia.

Kondromalasia (chondromalacia) tarkoittaa kansankielellä rustonpehmentymätautia, joka yleensä on nuorten (teini-ikäisten) urheilijoiden vaiva. Osalla (minulla) kuitenkin rustot eivät älyä kovettua kolmeenkymppiin mennessä, vaan vaiva tulee mukana todennäköisesti hautaan asti. Kondromalasiasta kärsivällä rustot eivät kestä kovaa tärähtelevää liikuntaa, vaan ne murskautuvat, jolloin pahimmillaan polvesta puuttuu kokonaan ns. iskunvaimentimet. Voitte kuvitella kuinka mukavalta esimerkiksi juokseminen tuntuu, kun reisiluun ja polven välistä puuttuu rustot. Myös kyykyt ja hypyt ovat täysin poissuljettuja kivun ja tuskan vuoksi, minulle kyykkyjäkin pahempi oli tasajalkahypyt portaissa joita alkulämpissä meidän liigassa usein tehdään. Ei herranjumala että se sattui, täräys ja jysäytys tuntui siltä kuin reisiluut kalahtaisivat kirskuen yhteen sääriluiden kanssa. Mutta koska kivunsietokykyni on melkoinen, tein näitäkin hyppyjä ihan viimeisille viikoille ennen leikkausta asti. (Välillä mietin kuinka järkevä neuvo tuo perinteinen "tee oman kivunsiedon rajoissa" on, koska minä pystyisin varmaan juoksemaan tarvittaessa vaikka jalka poikki).

Minun kohdallani kondromalasia ilmeni juoksuharrastuksen aloituksen jälkeen, ilman sitä olisin saattanut elää loppuelämäni tietämättä tuon taivaallista polvissani piilevästä vaivasta. Liikunta pitää sinut terveenä? Just joo. Juoksin aluksi kovalla alustalla (asfaltti) ja mietin että mikähän hitto on kun lenkin jälkeen polvet tuntuvat vähän jänniltä, kuin olisi kasvukipuja. Puolen vuoden kipittämisen jälkeen alkoi aivan käsittämätön rutina aina kyykistyessa, ja lempparein saliliikkeeni eli kyykyt oli pakko lopettaa. Roller derbyä tietysti harrastin hampaat irvessä, koska siitä ei luovuta. Luisteluhan sinällään oli tosi hyvää ja polviystävällistä liikuntaa, mutta jeez sentään jos kaatui polvilleen parikin kertaa treenien aikana, niin seuraavat päivät kuluivat turvonnein ja jomottavin polvin. Opettelin systemaattisesti kaatumaan kyljelleni, paitsi peleissä, missä oli pakko fall small.

Viimeinen niitti ennen kuin päätin että leikkaus on ihan oikeasti pakollinen, oli polvien lukko-oireet, jotka olivat tosi mielenkiintoisia esimerkiksi autoa ajaessa tai fillaroidessa. Siinä vaiheessa menin hattu kädessä lääkärin ja sanoin että jotain tarttis varmaan tehdä. Yleensä kondromalasiasta kärsivän käsketään ensisijaisesti vahvistaa reisilihaksia, jotka tukevat polvea, ja osalla tämä auttaakin. Mutta minulla on derbyn takia todella vahvat reidet (vaikka itse sanonkin), eikä puolen vuoden täsmäreisijumpasta ollut mitään hyötyä. Lukittuminen, turpoaminen ja kasvukipumainen kolotus vain paheni.

Joten sitten se oli leikkauksen paikka. Tähystys tehtiin molempiin polviin kerralla, koska halusin niin, en todellakaan ala kärsimään kahta toipilasaikaa ja sairauslomaa. Kertarysäyksellä kävely tietty kärsii hetkellisesti enemmän, kun painoa ei voi laskea kummankaan jalan varaan, mutta silti se on parempi kuin peräkkäiset leikkaukset ja jumalattoman pitkä aika puolikuntoisena.

Toivoin leikkausajan niin, että pystyin pelaamaan 2.11. roller derbyn SM-cupissa parit pelit (loppuun asti sata lasissa, onpahan sitten jotain leikattavaa), ja heti maanantaiaamuna klo 7:30 ilmoittauduin sairaalaan. Rauhoittavat kehiin (olen täysin paniikissa piikkien suhteen, joten sain suht tehokkaat rauhoittavat tuhertaessani itkua saman tien kun hoitaja tuli minua noutamaan), leikkaussaliin, selkäydinpuudutus (tätä jännitin kaikken eniten, niin että meinasin oksentaa kauhusta aamulla, mutta onneksi olin niin tillin tallin lääkkeistä että en muista koko puudutuksesta mitään), ja sitten homma käyntiin.

Polvistani oli löytynyt kondromalasian lisäksi myös toinen ongelma, mediaalinen plica, joka tarkoittaa eräänlaista nivelkalvopoimua, joka ärtyy/tulehtuu ja minulla ilmeisesti hankasi jotain reisiluun osaa. Se poistettiin samalla, kun rustonkappaleetkin.

Heräämössä ihmettelinkin sitten seuraavaa näkymää, muumio in da house.


Muumiositeitä piti sietää pari päivää, ja ne olivat sangen piinaavia päiviä, koska olisin halunnut raapia kutisevia jalkoja 24/7. Sairaalasta hivuttauduin ulos keppien avulla, enkä tuntenut juuri mitään koska lääkitys oli vissiin aika voimissaan edelleen. Tuska iski vasta kotona, kun en osannut päättää kumpi on isompi tuska, selkäydinpuudutuksen jälkeinen päänsärky vai jomottavat polvet.

Parin päivän päästä siteiden alta kuoriutui tosi kauniit turvonneet alienpolvet, ja jääpussit olivat edelleen ystävä.



Kahden viikon jälkeen leikkauksesta on jäljellä enää pienet mustelmat ja 6 kappaletta puolen sentin viiltojälkeä, mutta nekin paranevat kohisten. Samoin kävelykykyni on suhteellisen ok, eli voin kävellä pieniä arkisia matkoja miettimättä polvia juurikaan. Särkyä aiheuttaa lähinnä jalan vääntäminen ja paikoillaan istuminen, mutta kuulunee asiaan ja joka tapauksessa olen onnekas että paraneminen on edennyt näin hyvää tahtia.

Sairauslomalla olin tasan kaksi viikkoa, joista ensimmäisen täysin kuolleena (lähinnä sen päänsäryn vuoksi) ja toisella viikolla aloin kävellä muutaman kymmenen metrin matkoja ilman tukea. Hikihän siinä hiihtäessä tuli, mutta samalla ilo oli valtavaa. Polvien jäätävä rutina jäi leikkauspöydälle, ne eivät mene lukkoon vaikka tekisin mitä, ja kokonaisvaltainen olo on ihanan kevyt. En pysty vielä istumaan risti-istunnassa, joka on minulla maailman luontaisin asento olla, eli se vielä vähän kiristää pipoa, jos nyt jotain valitettavaa pitää löytää. Mutta aika näyttää koska olen jokaisella mittarilla täysin kunnossa, ja koska pääsen kokeilemaan ensimmäisen kerran juoksumattoa. Voi sitä riemua jos pystyn juoksemaan vielä, vaikka se pirulainen tähän syypää onkin. On ihan mahdollista että en pysty, mutta toivo elää joka tapauksessa. Myös kyykyt siintävät jo horisontissa, niitä odotellessa. Derby joutuu odottamaan niin kauan, että voin pudota polvilleni ilman kyyneleitä, mutta ehkä siihenkään ei mene liian pitkään.

All in all, vitsi miten iloinen mieli on tällä hetkellä, kun syksymmällä tuntui siltä että koko maailman seinät kaatuivat päälleni kun kaikki liikunta sattui, ja maailman paras roller derbykin aiheutti vain vääränlaista tuskaa ja kiukkua omia polvia kohtaan. Nyt puhaltaa ihan eri tuulet Amurissa.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Well hello my little friends!



Muutamasta "missä sä oot, senkin asshole bloggari" -kommentista päätellen osalla on ollut ikävä, awww. No mut hei nyt on hyvä tehdä tyylikäs (?) paluu, kun parin päivän päästä (4.11.) todennäköisesti kuolen sairaalapetiin piikkikammoihini, sillä eniten pelkäämäni asia lopulta toteutuu. Joudun polvileikkaukseen, ja molemmat polvet kerralla, huppista heijaa. I hate my life.

Hienoa tietty jos leikkauksen jälkeen voisin taas juosta (kyllä, oikeasti on ikävä sitäkin laatua tuskaa) ja kyykätä ja kävellä portaita, mutta mahdollisuutena on toki myös se että voin heittää edellä mainituille hyvästit pysyvästi. Mutta ei siitä sen enempää, voin ruikuttaa aiheesta sitten maanantain jälkeen diapamihöyryissäni lisää.

Nyt keskitytään siihen, että tulevana lauantaina Helsingissä pelataan roller derbyn SM-finaali jeee! Minäkin pelaan jeee! Jos tältä kauhupaniikkijännitykseltäni pystyn, enkä pyörry jo lämmittelyissä! Ai miten niin tarkoituksella säädetty leikkausaika ^^ Ole hyvä, ja tule paikalle:



Skädämsködömwhaaaaat? Manselainen ei tajua. No mut enivei, Pasilassa pelataan ja siellä nährään eiks je! FB-tapahtuma täällä KLIK!

maanantai 19. elokuuta 2013

Mitätäällätapahtuu?

Ihan vaan pikaviestinä jos joku sattuu tänne eksymään ja ihmettelee että kaikkee siirtyy Evitasta tänne vanhaan bloggeriin ja mitäs tää ny muka o, niin kesän aikana tuli ikävä päätös Evita-lehden kannalta, kun se päätettiin YT-neuvotteluiden päätteeksi lopettaa ja tämän kuun numero jää sitä myöten viimeiseksi. Joten tästä jatkumona myös Liikkis pakkaa luistimensa ja kypäränsä, ja muuttaa takaisin vanhaan tuttuun osoitteeseen. Kiitos paljon Evitalle, oli kivaa!

Vallan mukavaahan se on olla taas täälläkin pitkästä aikaa, paitsi että blogger on muuttunut reilun vuoden aikana niin paljon, että en osaa käyttää sitä enää. Joten anteeksi, jos täällä on kaikki ihan sekaisin ja viturallaan. Hienosäädetään sitten kun muutto on ensin hoidettu.

Blogiparka on muutenkin ollut täysin hunningolla viime kuukaudet, kun sen emäntä on yrittänyt selvitä kiireistään toisaalla, pahoittelut siitä. Mutta tästä eteenpäin jatketaan fiilispohjalta ja rennoin rantein, ei ressiä! Syyskuusta eteenpäin täällä voi tapahtua mitä vaan tai sitten ei tapahdu. 

torstai 15. elokuuta 2013

Auh.

Ihmiseksi, joka ei taivu siltaan eli kaarelle taaksepäin senttiäkään, on melkoinen saavutus kaatua näin:




Voi pojat että jysähti. Mutta tästä linkkuveitsimahalaskusta päätellen minulla selvästi on mahdollisuuksia saavuttaa vaikka kuinka huikea silta, vaikka kuvittelin ettei ole. Fiilikset kerätessäni itseäni lattialta oli pitkälti että aissss... ooh silta.. aissss... mutta ooh silta!

Ps. kyllä, olin jammeri, ja kyllä, I suck at it. Mutta silti, SILTA!

Pps. itsensä piirtämisen hyvä puoli on se, että voi rustata itselleen paremman ahterin ja kapeamman uuman. Ha.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Rakkaudesta harrastukseen

Tulevana sunnuntaina 18.8. klo 12-15 Tampere Areenalla järjestetään paljon odotettu Tampere Roller Derbyn Open Skate, FB-tapahtuman löytää täältä KLIK!

Luvassa on näytösottelua (jos niinkun tulevat fresarit eivät jo valmiiksi ole innoissaan että kohta mekin tuolla noin...), luistimien vapaata testailua meidän liigalaisten hellässä opastuksessa ja offskate-treeni koko porukalle, eli sekä meille että yleisölle! Jee, pääsee treenaamaankin jo heti! Tästä treeniosuudesta johtuen paikalle kannattaa tulla sisäliikuntakamoissa.

Samalla voi tulla tutustumaan tuomarointiin, NSO-toimintaan ja mikä parasta, myös miestenjoukkue Tampere Rollin`Bros etsii uusia pelaajia joukkoonsa.  Eli myös äijät, tervetuloa.

Mukana myös derbykauppa Gearcheck!







Open skaten kautta on  mahdollista hakea syksyn fresarikurssille, ja se on pitkälti ainoa tie päästä pelaajaksi.

Miksi roller derby? Rankkaa urheilua, takuuvarmat hikikuolemat, 50 uutta kaveria heti kerrasta, riemastuttavaa oman kehityksen seuraamista, rautaiset reidet, eikä tarvitse enää miettiä miten vapaa-aikansa kuluttaisi, kaikki stressi jää kentälle, nauramista, hauskanpitoa ja tavoitteellista duunia sopivassa suhteessa. Meillä on Tampereella niin sekalainen porukka eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, että voi ihan suoraan unohtaa pelaajastereotypiat. Sulassa sovussa toisiaan hittailevat niin muotibloggarit (krhm), opettajat kuin insinööritkin, puhumattakaan hoitsuista, terveydenhoitajista ja ravintolatyöntekijöistä. Tulkaa ja ihastukaa.

Ps. Huomioikaa, että alaikäraja on 18 vuotta.

Pps. aika monella Suomen liigalla on tällä hetkellä Open Skate -tapahtumia, tsekkaa oman kotikaupunkisi joukkueen tilanne jos roller derby kiinnostaa. Ne mitä äkkiä bongasin niin Joensuussa 20.8.,  Kouvolassa 21.8., Seinäjoella 27.8., ja Turussa 31.8.